sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Auringon lettuja maistellen, persikkahillon kera


Kevään tulo viipyy kun yöt ovat todella kylmiä. Kirkkaat päivät sen sijaan ovat olleet täynnä keltaista auringon paistetta. Vannoutunut sohvaperunakin on innostunut kaivautumaan ylös kuopasta ja kävellyt lintujen sirkutusta kuunnellen. Mieli piristyy jo pelkästä valon määrästä.

Terminen kevät tuli kuulemma viime vuonna 9. maaliskuuta. No nyt ei sellaisesta ole tietoakaan. Haaveilijan puutarha pursuaa kukkakuvia ja värikkäitä ideoita, mutta tositoimiin ei ole mitään asiaa. Heti ikkunan ulkopuolella avautuu metrinen hanki. Katolta on pudonnut mojovat kinokset ja tuuli tuoda tuivertanut vielä lisäkerroksia siihen päälle.

Kirjojen parissa on silti vielä hyvin ehtinyt viipyillä. Juuri "palasin" Ranskasta, Lansquenetista, jonne sijoittuvat Joanne Harrisin kirjat Pieni suklaapuoti sekä äskettäin lukemani Persikoiden aikaan. Kenelle suklaapuodin tarina, kirjana tai elokuvana, on tuttu, ilahtuu varmasti myös 'persikoista'.

Harrisille tyypilliseen, maagiseen tapaan tarina polveilee pitkin Tannes-joen rannan pikkukaupungin kujia. Tutut hahmot löytyvät joskus jopa yllättävistä paikoista ja tietysti kaupungin puodeista ja kahviloista. Tarina kuljettaa lumoavan vahvasti mukanaan. Twitterin käyttäjille vinkiksi: Joanne Harris on aktiivinen twiittaaja ja löytyy palvelusta nimellä (at)joannechocolat.